Sorsunneq nillertoq ullumikkut illersuutinik tunisassiornerup aaqqissuussaanerata pilersinneqarneranut tunngaviuvoq, aaqqissuussaanerlu taanna sakkunik annermik annermillu paasiuminaatsunngorartunik akisunngorartunillu tunngaveqarpoq. Illuatungeriit aappaata teknologiit siuarsimasut tunngavigalugit piginnaassuseq nutaaq ineriartortikkaangagu, aappaa tamatumunnga akiuiniarluni piginnaassusermik taamatulli siuarsimasumik akisuumillu ineriartortitsisariaqartarpoq. Tamanna ingerlaarneq pissutaalluni ullumikkut timmisartoqarpoq dollarinik millionipassuarnik akisunik, timmisartunullu illersuutinik (luftværn), taakkunani missili ataaseq dollarit millionit sisamat sinnerlugit akisuusinnaasoq.
Piginnaassutsit annertuut ulorianartorsiutinut annertuunut akiuiniutitut pisariaqartuassapput. Kisiannili Ukrainep Ruslandimit saassunneqarnerminut akiuinerata aamma USA-p Golfimi misigisaasa ajortut erseqqissumik takutippaat: aaqqissuussinerit akisuut ulorianartorsiutinut akikitsunut akiuiniutitut atorneqarpata, aningaasartuutitigut unammiunneq pilersinneqartarpoq, nunap nunarsuarmi pisuunerpaap allaat sapaatip-akunnerinik arlaqanngitsuinnarnik sinnerlugit nammassinnaanngisaa.
Ukiuni arlalinni NATO-mi ilaasortat nunat Ukraine isiginnaarlugu ima oqartarput: „dronit atorlugit nutaaliortuinnaapput sakkut annertuut uagut pigisagutsitut peqanngimmata.“ USA-p Golfimi ajutoornerata eqqarsartaaseq taanna qanoq sianiitsutigisoq takutippaa. USA nunarsuarmi sakkunik annertuunik amerlanerpaanik peqarpoq — taamaakkaluartorlu AWACS (timmisartoq alapernaarsuiffik) akisoorujussuaq nunamiittoq dronimit akikitsumit annaavaa. Dronit alapernaarsuutit dollarinik millionipassuarnik nalillit annaajuarpai, naak Iranip silaannarmi illersuutai qaartiterinikkut nungutinneqarsimasutut oqaatigineqaraluartut. Aammattaaq USA-p nammineq Golfimi sakkutooqarfii dronit akikitsut saassussinerinut assut misikkarissut paasinarsivoq.
Ilumoortoq tassaavoq: aaqqissuussinerit inuttaqanngitsut akikitsut sorsunnerup nutaap qanoq ittuunera aningaasaqarneralu allanngortissimagaat.
Ajoraluartumik nunat Killiit (Vesten) annermik isummamik kukkusumik tigusipput. Dollarit millionipassuit suliffeqarfinnut nutaanut (startupinut) tunniunneqartarput, taakkua Ukrainep qaammatit arfinillit matuma siorna suliarisimasai assilisaaniarlugit suliaqartut — kisianni ataatsimut akiat annertunerujussuarmik akisuulluni. Aammattaaq suliffeqarfiit taakkua pisiniartussaasalu ikittuinnaat — immaqaluunniit ataaserluunniit — paasisimavaat Ukrainep dronitigut nutaaliaai sunniuteqartuusut taamaallaat piginnaassusermut annertunerujussuarmut ilaammata. Dronit kisimik sammineqarnerat aqqusineruvoq kukkusoq, piginnaassusermillu ilumoortumik annikitsuinnarmik pilersitsissaaq.
Ukrainep Ruslandip saassussineranut akiuinerata aalajangiusimasup ilinniagassaq pingaarneq ima ittuuvoq: sorsuffimmi nutaaliorneq ullumikkut ima sukkatigisumik ingerlavoq, kingumut qiviarluni malinnaaniarnerit pingaaruteqarunnaartussanngormata.
Pingaarnerpaamik pisariaqartoq tassaavoq platformit pissutsinut nutaanut naleqqussarneqarsinnaasut sanasinnaanerat. Aqagumut pisariaqartussat kimilluunniit eqqortumik siumut naatsorsuuserneqarsinnaanngimmata, pingaaruteqarluinnarpoq platformeqarnissaq taamatut ilusilersorneqarsimasunik: ullumikkut suliassanut assigiinngitsorpassuarnut atorneqarsinnaasunik — aammali aqagu suliassanut, ullumikkut takorloorsinnaanngisatsinnut, atorneqarsinnaasunik.
Tamanna tassaavoq Multum Aero Systems-ip SkyGhost-ianut isumassarsiaq tunngaviusoq.
Platformimik arlalitsigut atorneqarsinnaasumik sanaartorpugut, ullumikkut piginnaassutsitigut amigaatit pingaarutillit matusinnaasaannik, aammalu aqagu sorsuffiup pisariaqartitassaanut naleqqussarneqarsinnaasumik.
Multum Aero Systems paasisimavaa aaqqissuussinerit akikitsut, annertuumik piginnaassusillit, ajornanngitsumillu tunisassiarineqarsinnaasut ukiuni aggersuni nunap illersorneqarneranut pingaaruteqarluinnartuussasut. NATO-mi ilaasortat suli Ukrainemit ippassaq pisunit ilinniagassanik ilinniarniartillugit, uagut inunnik siumut isiginnittunik nutaaliornernullu tulliuttunut piareersartunik attaveqarpugut.
Siunertaraarput nunat piginnaassutsinik assigiinngitsorpassuarnik atuisinnaanngortinnissaat — AWACS-itut avatangiisinik nalunngisaqarnermiit (situationsbevidsthed) akerap droniisa eqimattorsuisa namminersortumik amerlasoorsuarmik aserorneqarnissaannut — ataatsimut akia platformip nalinginnaasup utoqqatsialaap ataatsiinnaap akiata ilaqalaaginnaraa.
Paasisimavarput piginnaassuseq amerlasuunik atortulik pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq, periaaserlu utoqqaq — akit qaffariartuinnartut atortullu ikiliartuinnartut — aqqusinertaqanngitsoq.
Nunarsuarmi peqatigiiffiit tatigineqarsinnaajunnaarsimasut, nunat ataasiakkaat namminneq piginnaassutsiminnik atuisinnaasariaqarput. Tamanna anguniarlugu platformit akikitsut sunniuteqarluartullu pinngitsoorneqarsinnaanngillat.
Nuna AWACS-imik nalinginnaasumik 800.000.000 euronik sinnerlugit akisumik taarsiisinnaappat platforminik 50-inik imaluunniit 100-inik, tamarmik aningaasat taakku ilaannaqalaaginnaannik akilinnik, nuna taanna nunat suleqatit pigisaannik — piffissaq nalliuppat immaqa pisariaqartutut ikiuutaajumanngitsunik — tatiginnittariaqarunnaarpoq.
Nunarsuarmi peqatigiiffiit tatigineqarsinnaajunnaarsimasut, sakkullu pingaarutillit tunniunneqarnissaannut utaqqinerit ukiunik qulikkaarlugit sivisussusillit, nunat ataasiakkaat namminneq piginnaassutsiminnik atuisinnaasariaqarput. Silaannarmut illersuutit nalinginnaasut dronit eqimattorsuinut sapertuupput, akiilu akilersinnaajunnaarnartut. Taamaattumik nuna kinaluunniit silaannarminik illersorusuttoq pisariaqartitsivoq: illersuutit annertuut taakku ilassuserneqassapput piginnaassusermik annermik namminersortumik ingerlasumik, unnuit tamaasa — unnoq unnorlu — dronit Geran-itut ittut untritilippassuit aserorsinnaasaannik.
SkyGhost 8.000 meterit portussusilimmi timmisinnaavoq, iluani usinik 300 kilo tikillugit nassataqarsinnaalluni, motorilu hybridiusoq pissutigalugu nalunaaquttap-akunnerini 18 tikillugit timmisinnaalluni — aammalu qalipaammik nutaaliamik akikitsumik atasuumillu radarip qinngornerinik milluaasumik (radarabsorberende) qallersorsimanini pissutigalugu takuneqarsinnaannginnerujussuuvoq. Taamaattumik SkyGhost-ip piginnaassutsit pisariaqartut tunniussinnaavai, periarfissat allat suulluunniit akiisa ilaannaannik akilillugit. Dronit minnerit atorluarnerulersissinnaavai, sumiiffinni navianartorsiorfiusuni assartuinermik pisariaqartumik isumaginnissinnaavoq, sumiiffinnilu akerleriiffiusuni ISR-imik (alapernaarsuineq paasisassarsiornerlu) atasinnaasumik tunniussisinnaalluni.
Taakkua suliassat, Multum Aero Systems-ip platformiata nutaaliaasup akikitsup SkyGhost-ip suliarisinnaasaasa, ilaannakortuinnaat. Aammalu SkyGhost aqagu suliassanut pisariaqalersussanut naleqqussarneqarsinnaalluinnarpoq.
Multum Aero Systems ingeniørinik nutaaliorsinnaasunik atorfinnut makkununnga ujaasivoq:
Multum Aero-p SkyGhost-ia, platformi arlalitsigut atorneqarsinnaasoq, aqutsissutinik nalinginnaasunik (konventionel styreflader) atuinngilaq. Taamaattumik ingeniørinik ujaasivugut, timminermik aqutsinermut systemit pioreersut pillugit ilisimasatik periaatsimut nutaaliamut atorlugit unammillernissaq nuannarisaannik.
Multum Aero-p SkyGhost-ia ilusilersorneqarsimavoq „isaroq timmisoq“ (flyvende vinge) allanngortinneqarsimasoq atorlugu. Ingeniørinik ujaasivugut isaruit timmisut immikkut pissusiinik paasisimasaqartunik, ilisimasatillu ilusilersukkatta nutaaliaasup unammilligassainut naleqqussarsinnaasaannik.
Ingeniørinik ujaasivugut qulakkeersinnaasunik SkyGhost-ip ilusilersorneqarnerata tunngaviusup piumasaqaatigut sukangasut — akia katiterneqarsinnaaneratalu ajornannginnissaa pillugit — naammassinissaat, aammattaaq usissaanut, atorneqarsinnaassusianut oqimaassusianullu piumasaqaatit naammassillugit.
SkyGhost qallersuummik takussaajunnaarsitsisumik (stealth) namminerisamik atuivoq, ullumikkut atorneqartunit tamanit allaanerusumik. Isumassarsiatut ajornanngikkaluartoq, qallersuut taanna tunisassiornermik tatiginartumik eqqortumillu pisariaqartitsivoq, polyesterimik carbonfiberillu (kulfiberit) perngaannik atuisumik. Ingeniørinik ujaasivugut nuannaarutigisinnaasaannik qulakkeernissaa, tunisassiorfitta qallersuutip stealth-iusup tunisassiarineqarnera pitsaassutsimut akimullu naleqquttumik annertunerpaaffilersinnaaneranik aaqqissuunneqarsimanissaa.
Atortut (komponentit) pisariaqartut nalilersornissaat, pissarsiarinissaat, ataqatigiissinnissaat misileraanissaallu akisussaaffigissavai, atorneqarsinnaassusiat qulakkeerniarlugu. Atortut ilagissavaat radarsystemit akikitsut, dronit AI-mik (kunstig intelligens) atorlugu namminersortumik aqunneqarneri, aamma sensorit assigiinngitsut, ilaatigut IR-it (infrarød), termiskit elektro-optiskillu. Eqqarsartaaseq „namminneq suliarissavarput“ pigisariaqarpaa, atortunillu akikitsunik naleqquttunillu atuisinnaasariaqarluni, suliassanut (missionsprofilinut) pineqartunut piginnaassutsinik naammattunik tunniussisinnaajumallugu.
Atorfiit taakkua ilaat pillugit apeqquteqarusukkuit CV-it nassiuguk uunga info@multumaero.com. Saaffiginninnerit isertuussilluinnarlugit suliarineqassapput.
Paasisaqarnerusumik paasisaqarniaruit, qanoq attaveqarfigisinnaavatsigut:
info@multumaero.comApersuutit tamarmik isertuussinissamut malunnaateqartumik suliarineqassapput.